Tämä on virtuaalihevonen. This is a SIM-game horse.

"Nora osti Wingan kouluratsukseen perhetutuilta. Tappuraisella täykkärillä aiemmin kenttää kisannut Nora ihastui Wingan herkkyyteen ja prinsessamaisuuteen - miten täydellinen hevonen se olisikaan hänenlaiselleen hienohelmalle."


Kanadalainen puoliveritamma ♀
Orange Wood's Wagafii
VH16-263-0001, #PKK2525
Syntynyt 24.05.2015 Kanadassa
8-vuotias (ikääntyy satunnaisesti)
168 cm, rn: läsi + kolme puolisukkaa
Kasvattaja Orange Wood
Omistaja Nora Norrington (VRL-02207)
Kotitalli Rosevillage, Iso-Britannia

Winga on koulupainotteinen
ja kilpailee porrastettuja.
Sen koulutustaso on Vaativa B.
(Parhaillaan nousemassa PSG.)

VFA2 (77p)
Finest
3 Star Prospect (1113p)
First Champion (67%)
Star (46%)
KV-II (33,5p)


23.10.2018 - Winga oli mukana fiilisarvostelussa eli vähän vapaamuotoisemmassa tapahtumassa, jossa hevosta arvostellaan pitkälti tuomarin mieltymysten mukaisesti. Kakkospalkinto rapsahti rapialla 77 pisteellä. Tuomarit kommentoivat: "Monipuolinen kuvagalleria esittää tamman luonteen täydellisesti, eikä jätä vierailijaa kylmäksi." ja "Harvinaisen mukavasti luettava päiväkirja, kiva että löytyy myös lyhyitä päivityksiä. Kauniit kuvat ja omistajan esittely huikea plussa!"

12.09.2018 - Rate My Pony on hevosten kokonaisvaltainen arvostelutilaisuus, johon Winga vietiin tänään. Wingan isä sai harmillisesti vain 3 Star Prospect -tittelin 1072 pisteellä, ja niinpä Wingakin jäi paitsi edes kakkostähteä, vaikka laittoi isäänsä paremmaksi 1113 pisteellä. Erinomaiset arviot tamma sai päästä, kaulasta ja etuosasta, laukasta sekä temperamentista. Huonommin taas meni kuuliaisuus, nopeus sekä älykkyys. Valehtelisin, jos sanoisin olevani tyytyväinen. Wingan ja valmentajan kanssa ollaan saattelemassa tammaa korkeammalle tasolle ja tähtäimessä on vähintään Int-taso. Wingan lahjat tai rakenne eivät todennäköisesti riitä isän tavoin GP:seen asti.

22.04.2018 - Wingan loukkaantumisen vuoksi cup-kisat jäivät aika lyhyeen, mutta tulipa koettua sen verta mitä ehti. Nyt tamma on jo paremmassa kunnossa ja sen kanssa palaillaan pikku hiljaa treenien pariin.

14.01.2018 - STC:n 2. osakilpailu, tarinaluokka, Helppo A (sij. 3/6) Tehtävänanto: Totta kai juuri sinun ratsusi on kaikista hevosista kaunein ja paras: kirjoita perusteleva ylistysteksti kaviollisesta ystävästäsi. Kirjoituksen ei tarvitse liittyä kisapäivään mitenkään, mutta sen saa tahtoessaan tehdä tarinalliseen muotoon mikäli tahtoo. Tarinan lisääminen ei kuitenkaan vaikuta arvosteluun. Kirjoitustehtävä, jonka voit toteuttaa joko kappaleellisena tekstinä tai runona. Kielen runsaus ja vivahteikas käyttö sekä mielikuvituksellisuus ovat kriteereinä hyvälle kirjoitukselle.
Suoritus: "Miksi minun Wingani olisi kaikista hevosista kaunein ja paras? Jos tuota jonkun täytyy tosissaan pohtia, häneltä puuttuu ällin ja estetiikantajun lisäksi silmätkin päästä. Mistään toisesta hevosesta et löydä yhtä elegantin hienovaraista tasapainoa herkkyyden, tulisieluisuuden, mustanginkaltaisen vapaudenkaipuun ja eläinmaailman korkean älykkyyden välillä. Winga on satunnaisten ihmisten ratsu, tarkoittaen, että se ei luota kuin veroiseensa aivan yhtä lailla fiksuun ja filmaattiseen, tarvittaessa tappuraiseen, mutta oikeudenmukaisen hienostuneeseen ratsastajaan. Vaikka sitä onkin siunattu vain holsteinien ja hannoverien saksalaisella (usein vulgaariksikin kutsutulla) verellä, sykkii Wingan sisällä täysiverisen aatelisen arvoinen suuri sydän. Ja koska Winga on myös hellän sirolla tavalla äärimmäisen kaunis, punakullanvärisessä kiiltelevässä peitinkarvassaan, ei se voi kuin laittaa kaikkien sitä katsovienkin sydämet sykkimään ihailusta. Toivottavasti en enää koskaan toiste joudu vastaamaan näin itsestäänselvään ja typerään kysymykseen!"
Kommentti: Nokkelia sanavalintoja ja mukavan napakka kokonaisuus!

02.01.2018 - "Siis niin mitä järkee tässä touhussa taas on?"
Nora hymyili itsetyytyväisesti harjatessaan Wingasta maneesin pölyjä. Tamma kohotti takakaviotaan hivenen varoittaen miestä tulemasta yhtään lähemmäs: sillä oli mennyt sukset ristiin Noahin kanssa heti siitä päivästä lähtien, kun saapui Rosevillageen ensimmäisen kerran. Winga-paralla oli ollut huonovointisuutta pitkän matkanteon jälkeen Kanadasta Englantiin, ja ensimmäinen surkea ihminen, johon se uuteen kotiin tultuaan törmäsi, oli tupakansavulta löyhkäävä hapannaama, joka ei tiennyt hevosista hönkäsen pöläystä. Wingan tapaista hienoa hevosta olisi määränpäässä pitänyt odottaa cocktaildrinksu tuoreine heinäkasoineen ja sokeripaloineen, mutta sen sijaan sen joutui trailerista saattelemaan alas tuo piikkinahkatakkinen ihmisenkutale, jonka tunteet Wingaa kohtaan olivat aivan yhtä... no, eivät niin sympaattiset.
Noah astahti tamman peräpuolesta kauemmas hoksattuaan kohotetun kavion. "Kuulitsä?"
"Jopa ajatuksesi, rakas. Me lennämme Zeniin takaisin, koska siellä on ensimmäiset osakilpailut, joihin mekin voimme ottaa osaa." Nora taputti Wingan lapaa. Tamma laski vihdoin jalkansa ja se kolahti betonilattiaan.
"Vastahan me sieltä gaalasta ja sen sun frendin hääjuhlista tultiin takasin. Ei tos oo mitää järkee. Mä en ainakaan enää jaksa noita lentomatkoja. Sä tiiät miten huono olo mulle tulee."
Nora katsoi miestään. Voi toista. Todellisuudessa tuon kovaa jätkää esittävän irokeesipään alla tutisi korkeanpaikankammoinen pieni poika, joka oli varma, että kone putoaisi juuri sillä matkalla, kun hän istuisi sen kyydissä. Koska todennäköisyys siihenhän oli suuren suuri.
"Väitätkö, ettet jäänyt kaipaamaan sitä historiallista loistoa, linnamiljöötä ja samppanjatarjoiluja?"
"Kireetä smokkia, ihan helvetisti", murahti Noah. Nora myhäili. Hän tiputti harjan Wingan hoitotarvikelaatikkoon ja irrotti tamman naruistaan.
"No, eiköhän me selvitä ilman sinun kannustustasi paikan päällä. Vai mitä, kultanupukkaiseni?" hän lisäsi hevoselleen, joka ei vastannut, mutta räpäytti kaunista pitkäripsistä silmäänsä. "Voi voi... ehkä tapaan Latviassa uudelleen sen komean nuorukaisen, joka pyysi minua gaalaillassa tansseihin... Hmm, ehkä suostun pyyntöön näin jälkikäteen."
Noah tuhahti paheksuen ja tunki kädet syvälle ketjuja roikkuvien farkkujen taskuihin. "Piä hauskaa."
"Varmasti. Ja aion myös voittaa." Ja hän käänsi Wingan ympäri ja talutti tamman kohti karsinaansa.
Enää pari viikkoa Storyteller's Cupin ensimmäisiin koulukilpailuihin.
Hän olisi valmis.

27.12.2017 - Nora on treenannut Wingan kanssa säännöllisesti ja tavoitteissa on osallistua Storyteller's Cupiin tasolla Helppo A.

10.11.2017 - Wifin kutsumanimi muuttui Wingaksi. Nora on hemmotellut hevosensa tyystin ja käärinyt sen pinkkipurppuraiseen pumpuliin... Toisaalta, he sopivat erinomaisesti toisilleen. Talliväki huokaa helpotuksesta, että ainakin Gary Katastrofista ollaan päästy.

29.08.2017 - Wifin ensimmäinen varsa syntyi tänään liisingissä kasvatustallilleen. Reipas ja kaunis tammavarsa, joka suuresti muistuttaa äitiään. Vaikuttaa liikkeiltään todella hyvältä, joten koulupuolta sille ainakin on siunaantunut.

29.7.2016 - Nora osti Wagafiin itselleen tavoitteelliseksi kouluratsuksi, ja se muutti Englantiin Rosevillageen. Wagafii sai lempinimen Wifi. Muutto sujui, vaikka määränpäässään Wifillä kesti asettua kokonainen viikko.

20.6.2016 - Wagafii sai kakkospalkinnon kouluvarsojen laatuarvostelutilaisuudessa.

09.06.2016 - Wagafiin ratsukoulutus on edennyt yhä etenevissä määrin eteenpäin, mutta tamma on todella herkkä ja kuumaverinen: se hermostuu erittäin helposti ja menettää tällöin kaiken kykynsä keskittyä kyseessä olevaan tehtävään. Wagafiin kanssa kaiken a ja o onkin tehdä hyvää pohjatyötä ja kerrata perusteita. Hiljaa hyvä tulee!

03.03.2016 - Wagafii on aloittanut ratsukoulutuksen vaiheet satulaan ja varusteisiin tottumisesta sekä ratsastajan painon kannattelemisessa. Tamma on jokseenkin nirppanokkaiseksi osoittautunut, eikä aivan hirmuisen mielissään moisista harjoituksista. Myöhemmin kesällä jatkamme varsinaiseen ratsuttamiseen.

17.04.2016 - Wagafii palaa myyntiin!

28.04.2016 - Wagafii on rekisterissä!

02.04.2016 - Ostajaehdokas Callum Loughran: Uuden kilpahevosen osto oli ollut aiheellinen jo useamman kuukauden muttei mitään mielenkiintoista ollut osunut kohdalle. Niin sanotusti hiljaisesta myynnistä bongasin Orange Wood's Wagafiin, joka kylläkin oli vasta reilu 2-vuotias. Nuoren tamman sukulinjaus kumminkin veti puoleensa ja sen kaunis, elegantti ulkonäkö. Tämä olisi tulevaisuuden koululupaus! Tunnetustihan hyvät kilpahevoset ovat hieman tulisia luonteeltaan. Sovein tapaamisen Alexiinan kanssa Orange Woodiin. Kaunis nuori tammahevonen laidunsi suurella laitumella ja se oli juuri niin kaunis kuin osasin kuvitellakin. Vielä kauniimpi. Tervehdykset vaihdettuamme heitin Alexiinalle Wagafiista tarjouksen ja kerroin hieman Loughran Stablesista, jolla ei tosin vielä ollut toimivia nettisivuja. Mainitsin hänelle myös kilpahevosestani, joka vast'ikään mursi kavioluunsa riehuessa tarhassaan. Se oli muuten Leopoldin kilpauran loppu ja nyt se saisi siirtyä kokonaan eläkkeelle. Mikäli kavio saadaan parantumaan, niin se on oiva opetusmestari kevyeen käyttöön. Alexiinan kanssa juteltua kahvikuppien äärellä ja ihastellessa Wagafiita jäin miettimään tarjoustani. Olikohan se liian alhainen, kun tallinpitäjä ei oikein sanonut juuta tai jaata?

3.3.2016 - Wagafii on aloittanut ratsukoulutuksen vaiheet satulaan ja varusteisiin tottumisesta sekä ratsastajan painon kannattelemisessa. Tamma on jokseenkin nirppanokkaiseksi osoittautunut, eikä ole aivan hirmuisen mielissään moisista harjoituksista. Myöhemmin kesällä jatkamme varsinaiseen ratsuttamiseen.

5.10.2015 - Ensimmäinen kiinnostunut ostajaehdokas käy katsastamassa Wagafiitä, muttei päädy sitä ostamaan. Tamma on "liian herkkä ja räiskähteleväinen, kemiat eivät kohtaa."

14.9.2015 - Wagafiin emä menehtyy auto-onnettomuuden seurauksena. Hätäsektiolla ehdittiin nipin napin pelastaa Wagafiin pikkuveli, Wizzerbuzz. Wagafii itse on jo iso tyttö ja pärjää hyvin itsekseen, vähän liiankin hyvin, sillä kunnioitus ihmisiä kohtaan ei ole kohdillaan.

13.8.2015 - Kesän loppuun mennessä Wagafii on jo vieroitettu ja sen kanssa on mitenkuten edetty käsittely- ja varustetotutteluissa. Helppoa ei ole ollut, sillä omapäinen varsa ei tahdo kiinnostua saati kuunnella ihmistä.

26.05.2015 - Eläinlääkärin käynti: "Näyttää olevan mitä tervein hevoslapsi, sisäelimet, hengitys- ja sydänäänet kaikki OK. Jalkojen asento hyvä."

24.5.2015 - Kaunis ruunikko tammavarsa syntyy kotona Kanadassa. Linda-emä suhtautuu varsaansa etäisesti, mutta asiallisesti.

Sukupuu


JÄLKELÄISET: cwb-t Orange Wood's Xiganth

isä


Congratulations von Passion
hols, 171 cm, punaruunikko

ii.

Kuuba evm
170 cm, vaaleanruunikko

iii.

Gallantic 91 evm

iie.

Venus evm

ie.

Tuuva Pandora evm
157 cm, tummanruunikko

iei.

Rom ELL evm

iee.

Porantin evm

emä


Belinda GER
hann, 164 cm, ruunikko

ei.

Octavius IV evm
170 cm, musta

eii.

Octavius III evm

eie.

Liberty Encounter evm

ee.

Blue Ballet Chaos evm
162 cm, ruunikko

eei.

Limahl evm

eee.

Gerubi TMI evm

Sukuselvitys

Congratulations von Passion on komea ja kisaradoilla hyvin kokenut holsteinori, jonka hyväsydämisyys ja luonteen miellyttävyys ei ole päässyt oikeuksiin Wagafiin kohdalla.

Isänisä Kuuba, kuten myös isänsä Gallantic 91, olivat molemmat tunnetun saksalaisen kouluratsastaja Darmel Tronnin huippuhevosia. Gallantic oli itse asiassa hänen ykkösratsunsa pitkään, kunnes jäi lopulta eläkkeelle. Ori voitti muun muassa Dressage World Cupissa kahtena vuotena kultaa ja yhtenä vuotena pronssia, sekä sijoittui erittäin hyvin monissa muissa arvokilpailuissa. Sen poika, Kuuba, ei koskaan yltänyt isänsä tasolle, vaikka olikin muutoin ulkonäöllisesti hyvin paljon tämän näköinen yli 170-senttinen, kuparinhohtoinen ruunikko. Kuubalta kuitenkin puuttui sitä "jotakin", joka oli tehnyt isästään niin merkittävän. Se pärjäsi hyvin ja kohtalaisesti, mutta jäi varhain kisaeläkkeelle sairastuttuaan kaviokuumeeseen, ja jäi enää vain jalostuskäyttöön. On muuten hauska tietää, ettei Gallanticista koskaan odotettu mitään kovin erityistä: sen isä Cosmehorantin Selle-Suit oli alunperin kotoisin Bulgariasta eikä menestynyt mitenkään merkittävästi kouluratsastuksen saralla. Emä YF Napovirge ei ollut koskaan kisannut koko elämänsä aikana pikkukisoja lukuunottamatta, mutta sen oli huomattu periyttävän upeaa laukkaa, jonka vuoksi tammaa käytettiin aktiivisesti sellaisilla oreilla, joiden laukassa oli parantamisen varaa. Gallantic saattoi siis olla onnenkantamoinen tai geneettisesti juuri nappiin osunut yksilö, sillä sukunsa puolesta se ei ollut syntynyt koulumaailman kultakengät kavioissa!

Isänisän emän puolinen suku on ollut tasainen kouluhevossuku, joka on menestynyt vaihtelevasti. Venus oli kantakirjattu toiselle palkinnolle ja voitti tammojen koulumestaruuden vuonna 2004, mutta kaikista sen varsoista oli jostain syystä tullut lähes vetämättömiä, jonka vuoksi muutoin kohtalaisen kivasti menestynyt tamma vedettiin aikaisin pois siitoksesta. Kuuba oli Venuksen toinen varsa ja niistä potentiaalisin menestyjä. Ranskalainen ori Driganogh a'Jacque oli hyvin pienikokoinen, vain hieman yli 150-senttinen, ja kisasi vain maansa rajojen sisäpuolella. Se oli kuitenkin hyvärakenteinen ja periytti varsoilleen kouluhevoselle edullista muotoa, mistä myös Venus sai osansa. Danzen Citizen, rautias tähtipää, menehtyi Saksassa eräissä kouluratsastuskilpailuissa Intermediate-luokassa saatuaan helteestä ja nestevajauksesta sydänkohtauksen.

Ihanaa Tuuva Pandoraa on kiittäminen Timmyllekin langenneesta herttaisesta, sopuisasta ja yhteistyöhaluisesta nöyrästä luonteesta. Tuuva Pandora teki nuorena hevosena nopean, mutta ihan mukavan koulu-uran, kunnes väsähti kerta kaikkisesti ja se myytiin muutaman varsan siitoskäytön jälkeen saksalaiseen huippuratsastuskouluun opetushevoseksi. Optimistisen ja kärsivällisen persoonansa ansiosta Tuuva Pandora olikin siihen työhön kuin tehty. Sen isä Rom ELL oli ollut kouluhevosena mitään sanomaton ja tuntematon, ja oli kotona hypännyt ahkerasti esteitä, sillä kauempana suvussa Werty ELL:in vanhemmat olivat kisanneet myös rataesteillä. Werty itse katkoi jalkansa karkumatkallaan nuorena orikoltiaisena eikä ennättänyt luomaan sen suurempaa menestystä millään saralla (Rom ELL jäi sen ainokaiseksi jälkeläiseksi). Lomanois Oprator sen sijaan menestyi hyvin matalammissa luokissa, muttei kyennyt kapuamaan aivan ylös asti. Se oli tumma ja hyvin orimainen tamma niin rakenteellisesti, kuin vähän luonteeltaankin.

Dalai-lama ja Giraffin el Domie, kaksi ei-tunnettua kouluhevosta, jättivät molemmat kilpauransa kesken varhaisesti osoitettuaan olevansa sangen keskinkertaisia. Saman tallin hevosina ne saivat kaksi yhteistä varsaa, Porantinin ja Porsken, joista toisesta tuli kouluhevonen ja toisesta yleisharrasteratsu. Porantin pärjäsi hienosti ja osoitti menestyksellään sen, ettei vanhempien tai suvun ansiot välttämättä määrää yksilön omaa kapasiteettia ja potentiaalia.

Emän suvun hevoset ovat tasaisia koulupainotteisia kisa- ja opetushevosia; poikkeuksena Elmar's Justice ja sen suku, jotka ovat kilpailleet enemmän esteillä. Gerubi TMI palkittiin kahdesti kouluhevosten "Paras Siitostamma" peräkkäisinä vuosina 2009 ja 2010. SPIKE A. Lantis, Rie sekä Kayseith menestyivät erinomaisesti aina Grand Prix -tasolla asti. Lindan emä Blue Ballet Chaos oli suuren ja maineikkaan ratsastuskoulu Dieneschatherin hevosia, joka on myös Lindan synnyinkoti, ja josta Lindan emä siirtyi myöhemmin asumaan Pivil Grahin siittolaan. Se sai elämänsä aikana kymmenisen varsaa periyttäen loistavan Limahlin temperamenttia ja raviaskellusta, josta tämä menestykseikäs kouluori tuli tunnetuksi Saksassa.




Luonnekuvaus


Wagafiin kaltaisia hevosia ei tule kahtatoista tusinassa vastaan. Jos koskaan voi jostakin hevosesta rehellisesti sanoa, että "tuo kyllä kuvittelee olevansa jotain erityistä" tai katsoa tamman laukkaa laitumella ja käyntiä narunpäässä ja todeta, että "se on kuin prinsessa", Wagafii on juuri sellainen. Äärettömän herkkä ja primadonnamainen, tietyllä tapaa jopa miltei oreille tyypillisen egoistinen hevonen, joka ei kuitenkaan jätä ketään kylmäksi kauneudellaan tai sillä nuoren elämänilon säteilyllään, joka suorastaa kipinöi Wagafiista kaikkialle, minne tamma meneekin. Se tietää taatusti olevansa katseenkestävä ja puhkeaa kukkaan yleisön edessä, vaikka toisena (huonona) päivänä saattaakin yllättäen alkaa jalkaa polkien kiukutella, kuin mikäkin tahtoaan läpi saamaton hellitty mukula. Herkkyys tulee esiin taipumuksena reagoida ympäristöön yliviritteisesti - jopa hevosen kaltaisen saaliseläimen mittapuulla. Wagafii ei suoranaisesti ole "herkkänahkainen" sanan siinä merkityksessä tai säiky jokaista kiveä ja valkoista lippalakkia, mutta tammalla tuntuu turpakarvojen seassa olevan erittäin tarkkoja antenneja, joilla se aistii kanssaan tekemisissä olevien ihmisten tunnetiloja. Hoitajan ei sinänsä tarvitse edes käyttäytyä sen pahemmin aggressiivisesti ja jäyhästi, kun Wagafii välittömästi aistii ihmisen olevan pahalla tuulella - ja alkaa totta kai käyttäytyä sen mukaisesti. Wagafiita ei voi huijata, sillä se ei ole tyhmä; teeskennelty tekohymy ei tammaa hämää, vaan se tuntuu lukevan ihmisiä vaivatta, erehtymättä. Ohjenuora "hoida tammaa vain ollessasi mitä parhaimmalla tuulella!" on totta kai helpommin sanottu, kuin tehty, mutta voisi olla jotain sellaista, johon Wagafiin hoitaja aina edes alitajuisesti yrittäisi pyrkiä. Muuten on liiankin nopeasti piru karsinassa irti.

Ratsukoulutuksen tässä vaiheessa on tullut selvääkin selvemmin esille se, että Wagafii on ratsastettavuudeltaan hevonen vaikeimmasta päästä. Kyse ei ole kurittomuudesta, kuten pukittelusta tai vihaisuudesta, ja onhan sillä vielä paljon aikaa kehittyä ja kouliintua toimivammaksi, vaan siitä, että Wagafiin aistiherkkyys ja sensitiivisyys on yhtä paljon, ellei vielä enemmänkin, esillä juuri ratsastustilanteissa. Se ei siedä yhtään epätasapainossa tai vinossa istuvaa ratsastajaa; ei liian hätäisiä tai voimakkaita pohkeita; eikä varsinkaan minkäänlaista painetta suussa. Alan ammattilaisen kanssa ollaan keskusteltu eri kuolaintyypeistä ja niiden kokeilemisesta Wagafiin kanssa, sillä normaalien kuolainten kanssa Wagafii ei siedä edes ohjastuntumaa, vaan alkaa välittömästi kiukutella, viskoa päätään ja hermostuu. Kouluttajan on siis oltava mitä kärsivällisin, pitkäpiimäisin, ymmärtäväisin ja helläkätisin, mitä Wagafiin kanssa touhuamiseen tulee.

Tammassa on kuitenkin hurjasti potentiaalia, jota ei missään nimessä raaski hukkaan heittää, joten kunhan löydetään kaikkia miellyttävä kompromissi, Wagafiistakin tulee varmasti onnellinen kouluratsu! Onhan sillä todella höyhenenkevyet, pehmeät liikkeet, ja selässä istuneet ovat huokaisseet yhdestä suusta, että tamman ravi ja laukka ovat vertaansa vailla.

© Omistaja



Valmennukset




KOULUVALMENNUS (HE A) 26.12.2017, © omistajan kirjoittama
Maassa oli juuri sopivasti lunta, jotta ilta-aikaan osunut valmennuskerta sai hieman valoa. Pinkkiin tälläytynyt pari, glitterikypäräinen ratsastajatar ja yhtälailla sparky sparky -huovassa kevyesti ravaava puokkitamma, olivat hieno näky valkeaa maata vasten. Nora ei ollut aikaillut joulun jälkeen, vaan määrännyt heti tehokkaan treenin - itsehän olisin ollut vielä lomalla, mutta lisätaksa houkutti nousemaan joulujämäpöydän äärestä ja tulemaan Rosevillagen kentän laidalle.
"Eteen, eteen, hyvä ja rentouta, ravaa erinomaisesti."
Tunsin tämän parivaljakon jo entuudestaan; olinhan heidän vakiovalmentajansa. Nora uskoi säntillisyyteen ja kurinalaisuuteen, mitkä olivat hienoja piirteitä ja joista hänen peräänantamattomuudestaan kielivät useat ruusukkeet ja pokaalit menestyksestä. Itse olin sitä mieltä, että he olisivat olleet valmiita Vaativa B:lle leikiten, mutta Nora halusi tyypilliseen perfektionistiseen tapaansa hioa jokainen taso täydelliseksi ennen etenemistä. Nyt tavoitteissa oli ST-Cup.

Pidin valmennuskerran kuitenkin tänään suhteellisen helppona, sillä vaikka Winga vastasi apuihin kuuliaisesti ja herkästi, en halunnut pilata hyvää fiilistä liialla puskemisella. Toistimme Helppo A -tason perustehtävistä erityisesti pohkeenväistöä (tämän parin ehdoton vahvuus, Wingalla on upea sivuttaisliike) ja halusin myös nähdä etenevää vastalaukkaa. Winga tuntui olevan paremmalla tuulella kuin koskaan ja kehuin niin tamman valppautta vastata apuihin, kuin myös tahtoa totella - mikä ei tämän hevosen ollessa kyseessä todellakaan ole aina itsestäänselvä asia. Laukka pyöri hyvin, vaikka vastalaukassa ympyrällä oli aluksi pientä hapuilua tasapainon suhteen. Pysähtymiset suoraan laukasta ja takaisin laukkaan eivät menneet täydellisesti, mutta kelvollisesti, ja Winga huiskaisi häntäänsä aina, kun koki ärsytystä tehtävän suhteen.
Valmennuksen lopuksi Nora ei ollut tyytyväinen, vaikka Winga oli työskennellyt kovasti. Syy olikin "liian helppo treenikerta", mitä olin vähän epäillytkin. Pidin kuitenkin pääni: tyytyväinen hevonen oli tärkeämpää, kuin joulukinkkukilojen karistaminen tehorääkillä.

KOULUVALMENNUS 16.6.2016, © omistajan kirjoittama
Oli kieltämättä erittäin huono ajatus ottaa Wagafiita ensimmäisen ulkopuolisen koulutreeniin juuri sadepäivänä, kun ilmanala oli muutenkin painostavan raskas ja enteili iltapäiväksi mahdollista ukkosmyrskyä. Mutta minkä mahtoi, kun aika oli jo viikkoa etukäteen varattu, ja niinpä ei auttanut muu, kuin varustaa vastenhankainen tamma kentälle kevyen tihkun sekaan. Katastrofia olisi pitänyt ennakoida jo pelkästään säästä, sillä Wagafii tuntui olevan itsekin taajuudeltaan virittynyt matalapaineeseen ja sen saaminen pelkästään tallista ulos oli työn ja tuskan takana.

Kun ponnistin lopulta selkään, vaikutti allani olevan hermostuneisuudesta lihaskramppaava aktiivinen tulivuori, joka saattaisi millä hetkellä hyvänsä syöstä laavamagmansa korkeuksiin minä mukanani... Yritin parhaani ja käytin kaikki hevoskuiskaajan ässät hihoista tammaa rauhoitellakseni, ja kaiken aikaa vieras valmentaja seisoi jonkin matkan päässä kentän reunalla ja seuraili meitä. Wagafii säikkyi sadepisaroita, kevyitä lammikoita, joltain jäänyttä lantakasaa kaviouralla, omaa häntäänsä, valmentajaa ja tämän kahisevaista tuulitakkia, jonka hän ystävällisesti suostui sateesta huolimatta riisumaan, jottei ärsyttäisi nuorta herkkää ratsuani sen enempää... jonka jälkeen Wagafii pelkästi aidalle jäänyttä takkia, joka piti sitten viedä katseilta piiloon, jolloin Wagafii säikkyi taas valmentajaa, kun hän palasi porteista näkyviin. Huokaus! Tästä ei tulisi mitään, ajattelin, mutta yritin sitten nopeasti vaihtaa ajatteluani positiivisemmaksi. Wagafii on kuin tunneilmaisin ja sen selässä on vaikka väkisin leikittävä letkeää.

Mielessä kyllä kävi myös, että kuinka koskaan saan tätä hevosta myytyä... Kaikki Wagafiita katsomassa käyneet olivat joko todenneet sen olleen "liian raaka", "liian temperamenttinen" tai "ei ihan sitä, mitä ajattelin". Halusin silti yhä uskoa, että Wagafiin Se Oikea -ihminen tulisi vielä joskus.

Otimme lämmittelyraviin heti, kun tamman kiemurtelukäynnit saivat riittää. Valmentaja oli lähinnä hiljaa ja vain katseli, silloin tällöin matalalla äänellä huomauttaen jostain - suurimmaksi osaksi vihjaukset olivat turhia, sillä tiesin kyllä ylilöysistä ohjista ja pohkeenpaikastani; olivathan ne tarkoituksenmukaiset juuri Wagafiin takia. Olin toivonut vieraan valmentajan kykenevän antamaan ehkä neuvoja tämänkaltaisen herkkääkin herkemmän ja haasteellisen hevosen kanssa, mutta verkan lopulla olin jo pettynyt. Hän ei ollut sanonut mitään, mitä en itse jo tietäisi.

Wagafii pelästyi oikein kunnolla vesilammikkoa, jonka ohi olimme menneet jo viidesti. Se heitti pään korkealle ja nousi takajaloilleen. Heittäydyin kaulaa vasten ja otin harjasta kiinni: tamma palasi takaisin neljälle jalalle, korskahti ja kääntyi satakahdeksankymmentä astetta ympäri. "Rauha!" huusin ja yritin istua niin hiiskumatta, kuin mahdollista. Valmentajalta tuli taas jotain laimeaa kommenttia, joka lähinnä otti päähän.

Ympyrä- ja laukkatyöskentelyn aikana sade yltyi entisestään, ja Wagafii oli kireä kuin viulunkieli. Ehdotus tuli minulta, että valmennuksen voisi lopettaa tänään lyhyeen. Hyppäsin alas satulasta märkänä ja kiukkuisena, sekä lopen pettyneenä. Näin surkeassa valkassa en tiedä koskaan olleeni.

Viedessäni Wagafiita takaisin talliin ja jäädessäni jälleen tallioven suuhun sen kanssa riitelemään, koska valmentajan takki sattui olemaan kypäränaulassa oven vieressä, vajosin taas epäroivon alhoon pääseekö tämän hevosen kanssa kuitenkaan puusta pitkälle.

Kuvat & tekstit © Omistaja, ellei toisin mainita

Nora Norrington



Kilpailijaprofiili #13

Wingan omistaja ja ratsastaja on vuonna 1991 syntynyt brittiläinen Nora. Hän asuu isänsä omistaman Rosevillagen laukkahevostilan mailla miehensä Noah Ludwigin kanssa. Nora itse ei tosin ole laukkaurheilusta kiinnostunut. Noran laji on kenttäratsastus, mutta vuonna 2016 menehtyneen Gunslinger Feig -täykkäriorinsa tilalle päätyi ostamaan puhtaan kouluhevosen. Haaveissa on kyllä uuden kenttäratsunkin hankinta.

Nora on itseriittoinen, muodista ja ulkonäköasioista kiinnostunut nuori nainen, jolla on tarkka äly ja haukansilmät.

Ratsastajana hän on perfektionisti, todellinen pilkunviilaaja, joka haluaa kaiken menevän aina täydellisesti. Hän jumaloi Wingaa ja vaatii hevoselleen aatelistason huolenpitoa myös henkilökunnan toimesta.