Tämä on virtuaalihevonen. This is a SIM-game horse.


Welsh sektio C tamma ♀
Orange Wood's Vwangelisa
VH14-025-0057
Syntynyt 05.05.2014 Kanadassa
1-vuotias (oma ikääntyminen)
134 cm, voikko: lehmänläsi
Kasvattaja Orange Wood Ranch
Omistaja (VRL-02207)
Kotitalli ???

Angel on koulupainotteinen yksityinen.

"Hiekkamyrskykin voi takoa lasia,
kun oikein taittuu auringon alla."


16.08.2014 - Angel ei menekään myyntiin, vaan se lähtee vuodenvaihteessa Englantiin Rosevillageen ratsukoulutukseen ja sittemmin avaamaan laukkauran.
16.07.2014 - Sen kesän varsat, Lunan Angel ja Phoeben Rex, leikkivät merilaitumella emiensä tuntumassa ja välillä vähän kauempana. Angel oli ujo ja arka eikä koskaan mennyt liian kauaksi Lunasta, vaikka sen selvästi tekikin toisinaan mieli seurata rohkeaa ja itsevarmaa Rexiä, joka joskus röyhkeydessään näykki jopa omaa äitiään. Kärpäset surrasivat, tuuli suhisi ruohikossa ja lehvissä, merenaallot löivät kohisten rantakiviin ja lokit kirkuivat jossain kauempana ulapalla.
05.05.2014 - Aamuyöstä Luna vihdoinkin varsoi ensimmäisen varsansa; Yvonnen avustuksella pahnoilla makasi hyvin helpon ja kepeän operaation jälkeen kauniin kullertava pieni varsa. Itse asiassa, Luna osoittautui ilmeisesti sen verran hienohelmaksi tässäkin tapauksessa, että tahtoi omassa rauhassa synnyttää varsansa. Charlotte ilahtui kovasti poninsa esikoisesta, vaikka harmittelikin sitä, kuinka lähelle olisi voinut osua, että Luna varsoo juuri hänen syntymäpäivänään!

Sukupuu




isä Dexter LAC
VH06-026-8597
wD, musta
ii. Redblue
VH02-026-1956
wD, punarautias
YLA3

iii. Matthew kvm
iiii.
iiie.
iie.
iiei.
iiee.
ie. Dwen Umbrella
VH06-026-3244
wD, ruunikko
VIR MVA Ch, KTK-II, YLA2, VWY-II, KRJ-II
iei. Vooting' Sky EVM
ieii. Norma Dott EVM
ieie. Vellykket EVM
iee. Cirka van Bon EVM
ieei. Less EVM
ieee. Nanny MacFeel EVM
emä I-LUV-U
VH06-022-0592
wB, rautias
YLA3


ei. VB Collins EVM
eii. Casper Nereth EVM
eiii. Noa EVM
eiie. FGH Gimmemore EVM
eie. Romanticer EVM
eiei. Roooce TPC EVM
eiee. Nicita EVM
ee. Make Up EVM
eei. Virus EVM
eeii. Jetters Cop-Top EVM
eeie.
eee. Gwendwalley v.d Wfgrag EVM
eeei. Drewvghaea EVM
eeee. Wuahghherwvouadly EVM

Sukuselvitys


Angelin isä, Dexter LAC, on ystäväni kasvatteja sekä minun ikivanhoja ponejani. Dexter, jota kuvailisin lyhykäisyydessään ennen kaikkea Mr. Darcyn kaltaisena viileänä ja etäisenä, mutta herrasmiehenä, on tehnyt koko ikänsä virkaa lähinnä tuntiponina ja ollutkin siinä enemmän kuin hyvä. Dexterillä on mainiot puhtaat liikkeet, jotka se on periyttänyt Angelille. Dexterin isä Redblue on myös minun vanhoja ponejani. Muistan, että poikani Dewn tykkäsi lapsena kamalasti Redistä ja niin pidin kyllä minäkin – se oli hirveän iloinen ja sympaattinen hevonen. Redille oli ominaista vilpittömyys ja joskus näen Angelissa samankaltaista silmittömän puhdasta ja täydellistä olemista, suuren suurta ja kultaista sydäntä. Dwen Umbrella taas on tosiaankin ystäväni erityisen hyvin menestynyt tamma. Olin itse asiassa Huttiksen mukana huutokaupoissa, kun hän osti kyseisen ponin.

Angelin emä taas, I-LUV-U eli ihan vain "Luna", on tyttäreni kisaponi. Jäätyään Lunalle pieneksi tamma on siirtynyt myös opetusponin virkaan. Lunalla on piilogeenejä voikkoon väritykseen, joka on nähtävissä Angelissakin. Luna itsessään on aina ollut neitimäinen ja vähän höpsö poni, joka toisinaan hermostuu helposti ja on muutenkin herkkänahkainen.

Jalostusinfo:


Ida ei ole vielä siitoskäytössä.
Tilausvarsa-asioissa, ota yhteyttä omistajaan oranges[at]luukku.com!
Periyttää mm. seuraavia ominaisuuksia...
60% punaruunikkoa
40% ruunikkoa
pitkää raviaskelta
Astutetaan kisakauden jälkeen oriilla Hot Ride II Jr..

Ei jälkeläisiä.

Kisainfo:

Statistiikka: 33:3-6-3-4-3-3

Ennätys: 15,2aly
Koelähtö: 26,4ke
Opetuslähtö: 33,4ke

AJETTAVUUS: ★★★★☆
TARKKUUS: ★★☆☆☆
KESTÄVYYS: ★★★☆☆
NOPEUS: ★★☆☆☆

Seura: Kings Riders (KGR)
Kuski: Anna Juumäki evm

Kilpailee villeissä ja jaoksellisissa raveissa 12-vuotiaaksi asti, jonka jälkeen jää siitokseen ja ratsukoulutetaan.

VOITTOSUMMA: 15 540 v€

LAJI
LÄHTÖ
KISAPÄIVÄ
PAIKKA
TULOS
VOITTOSUMMA
6-VUOTISKAUSI Ikääntynyt 01.01.2016
VRER
Ryhmäajo 1609m
29.05.2016
Repolan Ravitalli
1/8 15,2aly x
3 000 v€
VRER
Ryhmäajo 2100m
25.05.2016
Repolan Ravitalli
5/12 17,2ake
300 v€
VRER
Tasoitusajo 2100m
30.04.2016
Suonpään Ravirata
3/6 15.04,4ke x
1 400 v€
VRER
Ryhmäajo 3100m
29.04.2016
Mar Dusk
6/11 20,2api x
130 v€
VRER
Tasoitusajo 2600m
23.04.2016
Ravitalli Salta
13/16 23,5kp
VRER
Ryhmäajo 2100m
23.04.2016
Ravirata Pompeji
2/9 17,5ake
1 260 v€
5-VUOTISKAUSI Ikääntynyt 30.12.2014
VRER
Ryhmäajo 2100m
15.02.2015
Ravirata Pompeji
4/11 18,1ake
700 v€
VRER
Tasoitusajo 2100m
00.00.2015
Ravirata Keryston
12/12 20,4ake
VRER
Ryhmäajo 2100m
06.02.2015
Ravirata Bulevardi
7/8 19,5ake
VRER
Ryhmäajo 2100m
30.01.2015
Ravirata Bulevardi
6/12 18,4ake x
200 v€
VRER
Ryhmäajo 2100m
24.01.2015
Ravirata Pompeji
11/11 20,4ake
VRER
Ryhmäajo 2100m
23.01.2015
Ravirata Bulevardi
4/10 18,2ake x
400 v€
VRER
Ryhmäajo 2100m
16.01.2015
Ravirata Bulevardi
7/8 18,6ake
VRER
Ryhmäajo 2100m
09.01.2015
Ravirata Bulevardi
10/10 20,3ake x
VRER
Ryhmäajo 2100m
02.01.2015
Ravirata Bulevardi
2/12 17,4ake xx
1 000 v€
VRER
Tasoitusajo 2100m
30.12.2014
Ravirata Pompeji
7/12 17,5ake
4-VUOTISKAUSI Ikääntynyt 01.11.2014
VRER
Ryhmäajo 2100m
10.12.2014
Repolan Ravitalli
2/6 18,5akex
1 500 v€
VRER
Ryhmäajo 2100m
06.12.2014
Repolan Ravitalli
7/9 19,4ake
VRER
Ryhmäajo 2100m
29.11.2014
Burnout Stable
7/7 20,5ake
VRER
Ryhmäajo 2600m TAMMADERBY
29.11.2014
Burnout Stable
hll
VRER
Ryhmäajo 2100m
24.11.2014
Burnout Stable
4/9 18,2ake x
700 v€
VRER
Ryhmäajo 2600m DERBY SELECTION
22.11.2014
Burnout Stable
8/11 18,5akp
VRER
Ryhmäajo 2100m
14.11.2014
Ravirata Pompeji
5/5 21,5ke
VRER
Ryhmäajo 2100m
08.11.2014
Burnout Stable
3/10 19,3ake
1 000 v€
3-VUOTISKAUSI Ikääntynyt 30.09.2014
VRER
Ryhmäajo 2100m
15.10.2014
Ravitalli Valtaria
4/11 19,4
250 v€
VRER
Ryhmäajo 2100m
14.10.2014
Ravitalli Valtaria
6/11 20,6
50 v€
VRER
Ryhmäajo 2100m
13.10.2014
Ravitalli Valtaria
2/8 19,9
1 000 v€
VRER
Tasoitusajo 2100m
11.10.2014
Snilli Trotters
11/13 22,5ke
VRER
Ryhmäajo 1600m rutiinilähtö
04.10.2014
Liinan Ravitalli
1/4 22,3ake
50 v€
Villit
Tasoitusajo 1600m
04.10.2014
Ravirata Santanen
2/8 22,6aly
500 v€
VRER
Ryhmäajo 2100m
02.10.2014
Ravirata Pompeji
1/5 20,3ake
1 000 v€ + loimi
2-VUOTISKAUSI Ikääntynyt 30.06.2014
VRER
Ryhmäajo 2100m
29.09.2014
Ravirata Rytimä
2/5 27,1ke xx
400 v€
VRER
Ryhmäajo 2100m
28.09.2014
Ravirata Repola
5/10 22,5ake
150 v€
VRER
Ryhmäajo 2100m
27.09.2014
Noreen Trotters
7/7 25,4ake
VRER
Ryhmäajo 2100m
26.09.2014
Ravirata Bulevardi
10/10 23,5ake zz
VRER
Ryhmäajo 2100m
20.09.2014
Repolan Ravitalli
3/7 22,5ake
250 v€
VRER
Tasoitusajo 2100m
20.09.2014
Ravitalli Nostalgia
6/7 24,6ke
VRER
Ryhmäajo 2100m
19.09.2014
Ravirata Bulevardi
hll
VRER
Ryhmäajo 2100m
16.09.2014
Repolan Ravitalli
5/9 22,2ake
100 v€
VRER
Koelähtö
01.09.2014
VRER Rata
11/11
50 v€
VRER
Opetuslähtö
01.08.2014
VRER Rata
1/1
50 v€
ELÄINLÄÄKÄRILAUSUNNOT

04.12.2014: Madotettu viimeisen kerran tänä vuonna. Peruskuntotarkastus. Jaloissa ei turvotuksia tai hankaumia, kuivat kaviot. Hampaat raspattu.
[VRL-02207]

16.07.2014: Terve ja hyväkuntoinen tamma, terveet jalat, silmät ja elintoiminnot ok. Ajokunnossa.
[VRL-02207]



Luonnekuvaus


     

Onhan se oikukas vähän joo. Niin kuin isänsä. Ja isoisänsä.
    Tuollainen hontelo kopukka, joka liikkuu toisinaan kuin sen jalat olisivat ylipitkät, ja miten se viskoo tuota vänkyrää päätään toiseen suuntaan silloin, kun sen mielestä ohjastaja on ihan väärässä – eli aina. Ei se oikein osaa juostakaan, kunnolla. Radalla siis. Laitumella ravataan kyllä hoitajaa karkuun koreammin ja nopeammin, kuin missään kisoissa ikinä.
    Paitsi, jos hoitaja on askelen edellä ja tuo mukanaan omenoita, sillä niitä se ei voi vastustaa millään; ei, vaikka tietäisi joutuvansa kisoihin, joissa ilkeät oriit huutelevat rumia perään ja ihmiset haisevat hermostuneilta ja kireiltä. Sillä kisatilanne on totisesti edelleen Idalle se vaikea paikka. Herkkä hevonenhan se on oikeasti, sisältä käsin hauras kuin lumihiutale… Ottaa niin itseensä kaikesta. Huonosta juoksusta, äksystä äänensävystä, haukkuvasta koirasta… Miten tuommoisen kanssa oikein pärjää radalla, täh? Ei kovin kummoisesti, mutta on sillä nätti ulkonäkö, jos ei muuta. Kaunis punertava karva ja suuret lempeät silmät. Eikä se pure. Tai potki, joskus vähän jalka nousee, muttei koskaan tälliin asti. Ihan vain varoituksena, samaan tapaan kuin häntä huiskahtaa moittivasti, jos harja kutittaa vatsan alta.
    Ja onhan sillä sentään hyvä suku, ei ehkä paras kaikista, mutta monta hienoa nimeä sieltä löytyy! Ehkä joku Idan varsoista sitten yllättääkin lahjakkaammin radalla omana aikanaan. Tuo jästipäisyys ja omalaatuisuus ja änkyröinti on niin selvää isälinjaa, tiedän mistä puhun, olenhan katsonut ja kasvattanut sen isälinjaa kolmen polven edestä. Näen siinä silti kaikista eniten isoisoäitiään, Easy Price Stressiä, niin ulkomuodossa kuin temperamentissa. Samanlaista sensuellisuutta, joka hevosessa on todella kaunista. Sitä sanotaan, että kuuman hevosen käsittely vaatii todellista hevosmiestaitoa, mutta herkän hevosen käsittely se on sitä, mikä oikeasti mittaa hevosenkäsittelijän kyvykkyyden – kovalla kädellä ei käsitellä lasia.

Sanottakoon, että herrasmiesten on syytä pysytellä kaukana, sillä Ida on sangen kipakka omasta tilastaan, mitä röyhkeisiin oreihin tulee. Lähes kipunat lentelee ja lieskat leimuaa, jos joku pienikokoisempikin enemmällä kuin neljällä jalalla varustettu ponipoika päättää lähestyä. Tammojen kanssa tulee juttuun jouhevasti, vähän kuivasti, mutta tulee kumminkin. Ei aiheuta haassa muiden kanssa turhaa riitaa, muttei toisaalta ole mikään potkupallo. Jos Idalla on nälkä, se menee syömään, vaikka joku ylväämpi olento vinkuisi vieressä.

© Omistaja




Päiväkirja




Muutto Lakkapuroon 24. maaliskuuta 2016

Kaverin kaiman kummin koira haukkui mut pystyyn toissaviikolla, kun tulin maininneeksi, että vien vuokrahevoseni huitsin himalajalle niiden talliksi kutsutusta mörskästä. Kolme karsinaa puoliksi lahonneina, lattialankkujen alta kiemurteli kesäkuumalla kyy, hiiret oli jyrsiny Idan valjaista kahdet remmit rikki ja sähköt ei siellä koskaan toiminu, joten iltamyöhäsellä sai käsikopelolla kaluta satulahuonetta sitä oikeaa sientä etsiessä...
"Joo morjens, nyt riitti", totesin siinä pari viikkoa sitten, kun löysin Idan karsinasta hevosen itsensä lisäksi jonkinlaisen mörköpeikon näköisen aggressiivisen hurtan, joka räkytti mut pellolle koko tallihökkelistä. En saanut Idaa pihalle tai harjattua, kunnes tallin hapannaama omistaja viitsi munkkipylleröisensä raahata paikalle ja viedä kamalan höpönassu-pehmoisensa muualle...
"No, miten sä edes jaksoit sellasessa paikassa näinkin pitkään?" mun kaverini ihmetteli kahvimukin yli. "Hitto, Harry, hyviä tallipaikkoja on tarjolla joka toisessa lähikylässä, mitä sä sinne puolen tähden talliin jäit?"
"Mistä se puolitähteä saa?" tokaisin.
"No, ehkä siitä, että siellä oli kumminkin katto pään päällä ja hevoset sai heinät. Vai saiko?"
"Joo, sai ne, mutta niistäkin paaleista löysin joskus hometta ja kattokin tiputteli rankkasateella."
"Okei, hyvä on, miinus kahden tähden talli sitten. Mutta for real, Harry?"
Käänsin näkymättömän rahapossun ilmassa ympäri ja heilutin sitä tyhjänä. "Ei pennosia", mutisin.
Kaverini väänsi naamansa vinoon ja siemaisi kuppostaan. Rahahan se ainainen ongelma on.
"Kuules", tämä lapsuudentoverini (jonka kaiman kummin koira muuten oli alunperinkin kyseessä...) tuumi kotvasen kuluttua, "olisko kamala vaiva muuttaa lähelle Viimolaa?"
Mulkoilin sitä hetken.
"Siellä on yks uusi talli, Lakkapuro, tosi siisti ja hienolla paikalla. Ei oo paha vuokra", hän lisäsi, hän, joka ei ole köyhästä mua ennen koskaan kuullutkaan.
"Pakkohan Ida jonnekin on saada", mutisin, vaikka tämän kaverini tuntien sen tallisuositukset meni aika pahasti pieleen.

Ja niin Ida muutti Lakkapuroon, lammen rannassa olevaan punaiseen talliin. Jostain mä viimeiset setelit sain kaavittua (lainalla lähinnä), jotta se onnistu, ja sitten pitäisi vain mennä ja kokeilla onneaan Viimolan lähimarkettiin, josko pääsisin hyllyttämään ja sillä karsinapaikan maksamaan.
Okei, saatoin tulla sisään ensimmäisen (ja vielä toisen ja kolmannen) kerran aika pitkällä naamalla, kyräillen epäluuloisesti ympärilleni ja ettien sitä jotain erhettä tai vinoa seinäpaneelia, josta voisin urputtaa ja saisin siten kiilotettua kruunupäistä egoani, että nonniin, läävähän tämäkin! Mutta Lakkapuro oli liian hyvä, liian priima, liian täydellinen. En keksinyt mitään jupistavaa, kun lastasin Idaa alas peräkärrystä ja mut ohjattiin oikealle karsinalle. Ei purtua laudoitusta, pehmeät puhtaat pahnat, tuoretta heinää... pahus, täällähän voisi vaikka viihtyä. Satulahuoneessakin lamppu toimi, eikä edes valo väpättänyt! Vähän nihkeästi kasasin tamman kamat paikoilleen, jonne omistaja oli sangen ystävällisesti liimannut nimilappuset. "Ida" toistui suitsiseinällä ja harjakaapissa. Kärryt tuupattiin varastoon ja sain sinisen pressunkin heittää niiden päälle. Vielä lisää luksusta, ja heitän kohta henkeni... ja jokaikisen lanttini, mitä katukivetyksestä irti raapisin.
"No?" tokaisin tammalta, kun se pällisteli uuden karsinansa reunan yli käytävän tapahtumia. "Onks nyt hyvä? Ole sitten hevosiksi, tiedätkös."
Ida oli kuin ei kuulisikaan. Sitä kiinnosti enemmän naapurin herra.

Lämminverinen mummu 12. huhtikuuta 2016

"JUOKSE HENKES EDESTÄ!!!"
Tä?! Katoin olkani yli ja tajusin noin kaksi ja puoli sekuntia liian myöhään, että kaverin koira oli päässyt irti ja laukkasi täyttä höyryä mua päin. Kuin siinä kuuluisassa hidastefilmissä, avautui mun suu ammolleen ("Eeeeeeiiihhhhhhhööööäähhhhpprrrll....!") ja jalat lähti nousemaan maasta, ensin toinen, sitten hitaasti perässä toinen, kuin olisi olleet liimattuina hiekkaan. Silmät räpsyi verkkaan kiinni ja koetin spurtata sellaiseen kiitoon, että maantiekiitäjäkään ei sille pärjäisi—olin jo varma, että tästä lähtee, mä pystyn tähän—kun kaverin irlanninsusikoira kaatoi mut jo maahan.
Koko sählinkiin kaverin varoitushuudosta ja mun hiffaamisesta sekä juoksuun lähdöstä oli kulunut tasan kolme sekuntia. Ei, en ehtiny ottaa kuin kaksi askelta. Mä en ole pikajuoksija.
"REME ALAS!" kaveri ärjyi ja nauroi samaan aikaan. Mä makasin rähmälläni maantiepölyssä ja olo oli kuin sillä kojootilla, jonka yli on taas kerran vieriny oma dynamiittitynnyri. Joka toiselle kuoppaa kaivaa... jaa, mutta eipäs se sanonta nyt tähän hetkeen sovikaan.
Kun kaverin yli-ihana mussukka jättiläinen oli nuollut pisamanhäälytkin irti mun naamalta, kaveri kiskaisi mut pusakasta takaisin pystyyn. Helppohan sen, mokoma salilla käyvä steroiidibumper.
"Hianosti", kaveri sanoi ja nosti peukkua. "Harry, ylös. Reme, istu."
"Hau hau", sanoin latteasti.
"Mihis sä oot menossa?"
"No mitäs luulet? Idaa kattoon."
"Jaa niin... sinne Lakkipajaan, vai mikä se oli."
"Lol, Lakkapuro." Väistin, kun Reme nosti takapuoltaan maasta ja koetti taas tulla kyhnyttään mun kylkeä vasten. Se oli semmonen sylikoira olevinaan, että muka mahtuis taskuun istumaan, mutta onneks sen omistajakin oli Hagridin suuruusluokkaa. "No, mä meen nytten. Nähdää taas... joskus."
"Jeba je, älä aja puroon", kaveri virnuili ja lähti sitten juoksulenkille Reme kintereillään. Mä istuuduin autoni ratin taakse. (Joo, mulla on auto, vaikkei sitä uskois... isän vanha, sillä kun on takapiha-autokorjaamo eli ts. wanhojen ladojen hautuumaa.) Sitten lähdin ajaan, kun havahduin hetken päästä ettei mikään liiku, ja tajusin, että olin unohtanu painaa kaasua. No, uus yritys... Tässä kohtaa on varmaan hyvä tosiaan mainita, että mä. inhoan. autoja.

Lakkapurossa paistoi seesteinen päivänpaiste, kun sinne asti ehdin. Veden pinta kimmelsi niin, että täytyi ottaa lasit päästä ja kuivata tirisseitä kyyneliä. Pari heppaa näytti olevan laitsalla, mutta Ida ei, joten tapeltuani itteni irti turvavyöstä, joka toisinaan lukottaa kyytiläisensä penkkiin kiinni, hiivin talliin mahdollisimman vaisusti ja huomaamattomasti.
VIU VIU VIU! päässäni hälärit soivat, kun tallikäytävällä yhden pilttuun eessä seisoi punatukkainen iäkkäämpi nainen lepertelemässä jollekin kopukalle. Pahus, ajattelin kiihkeästi ja toivoin, ettei se ollut vielä kuullut, kun astuin talliin. Kävelin henkeä pidättäen vaan eteenpäin katse lasittuneesti kaukaisimmassa kohteessa... mutta no niinpä tietysti, rouvahan oli juuri Idan kohdalla. Siinä vaiheessa en enää voinu karata, sillä tämä kääntyi ympäri, kun mun kengästä pieni kivi kirahti lattiaa vasten, ja oli yhtä hymyä.
"No hyvää päivää!" hän sanoi reippaasti. Mumisin jotain ja tökkäsin etusormella lasit paremmin nenälle. "Katsos tätä... eikö olekin hieno? Vihdoin oikeakin hevonen talliin tullut... heh heh, vitsi vain. Mutta kyllä lämminveriset on jotakin ne. Niin, etkö olekin?" hän lepersi Idalle, joka katsoi apua pyytäen mun suuntaani. Tai ehkä heijastin omat antisosiaaliset kammotukseni sen silmistä, ja oikeesti Ida haaveilikin omenanpalasta, jonka tämä täti muorimaisesti taikoi taskustaan.
"Niin joo... öö", mä änkytin, kun olin astunut lähemmäs.
"Kukas sinä olet? Ei olla taidettu ennen tavata."
"Joo, mää... mä oon ton vuokraaja", sanoin typerästi. Kai yleensä aloitetaan kertomalla oma nimi? "Varry Haara... eikun siis Harry Vaara."
"Ai sinun hevosiasiko tämä kaunotar onkin? No eipäs kummaa!" nainen sanoi ystävällisesti. "Tiesitkös, että minäkin oon lämpöisiä kasvatellut? Niin silloin joskus..."
Mumisin taas jotakin siitä, että mä lähtisin heittää Idalla kohta lenkkiä ja pujahdin Idan karsinaan mummun edestä. Vasta Idan harjauksen loppupuolella tajusin, ettei muori ollut kertonut nimeään... no, ei se mitään... mulla on tunnetusti surkea nimipää. Hän hyöri vielä jonkin aikaa meidän kiusana (tai mun kiusana, Idan ilona herkkuineen), kunnes ilmoitti lähtevänsä nyt kotiin katsomaan Duudson—Duudsoneita?! Tuskin sentään.

Ehkä mä kumminkin kuulin väärin.


Virtuaalihevonen on Internetissä elävä mielikuvituksen tuote, joka osallistuu omalta osaltaan muiden harrastelijoiden kanssa ylläpidettyyn tekstien ja kuvien luomaan virtuaalipeliin. A SIM-horse has nothing to do with the real world and does not exist outside the Internet.

Aikuiskuvat © Scirlin
Varsakuva © Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan
Tekstit © Omistaja
Ruusukkeet © Mesty


Helppo
Kohtalainen
Vaativa
Vaikea
Lue vaativuustasoista...

evm = ei virtuaalimaailmassa
kvm = kadonnut virtuaalimaailmasta